Haastattelussa ex- Jätti Iiro Sopanen

Jättikalenterista voi tulla mitä vain. Luukusta 5 tupsahtaa ex-jätin haastattelu. Haastattelimme pari viime kautta Jättien kärkihyökkääjänä toiminutta Iiro Sopasta, selvitimme mitä herralle tätä nykyä kuuluu.

Moro Iiro, mitä sulle nykyään kuuluu ja missä mies vaikuttaa tällä hetkellä?
Morjesta. Oikein hyvää kuuluu ja Helsingissähän sitä nykyään tulee enimmäkseen pyörittyä.

Mitäs touhuat isolla kirkolla?
Opiskelen Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Idea tähän tuli siitä, kun katselin Netflixistä viime talvena Suits-nimistä sarjaa, joka seuraa New Yorkilaisen asianajotoimiston meininkiä. Se sitten näytti sen verran mukavalta, että päätin itsekin lähteä alalle. Ainakin vielä olen ollut täysin tyytyväinen valintaani.

Iiro suuttuessaan huusi kovastikkin tuomareille. Jatkossa hän pääsee jakamaan tuomioita muille

Iiro suuttuessaan huusi kovastikkin tuomareille. Jatkossa hän pääsee jakamaan tuomioita muille

Lopetit jääkiekon täksi kaudeksi, miltä on tuntunut elää ilman jääkiekkoa?
Jos nyt suoraan sanotaan niin todella hyvältä, kertaakaan ei ole vielä tullut kaipuuta takaisin kentälle. Tietysti on joutunut keksimään korvaavia liikuntamuotoja, ettei kunto ihan täysin pääse rapistumaan. Ja onhan se mukava viettää ensimmäinen talvi 22 vuoteen ilman viikonloppupelejä.

Jääkiekon lopettaminen on väitetty olevan vaikeaa. Mikä oli vaikeinta sinun päätöksessäsi, että et pelaa tällä kaudella missään?
Päätös oli helppo, mutta kyllähän sitä koppielämää ja hyviä jätkiä aina kaipaa, mies toteaa. 

HC Giantsin vuosista

Pelasit kaksi kokonaista kautta (2014-15 & 2015-16) Hollolan jäteissä, minkälaista tuo aika oli?
Mukava oli pelailla vanhojen kavereiden kanssa, ja varsinkin ensimmäisen kauden sarjanousu oli kova juttu, mies innostuu. 

Olit vielä kaudella 2013-14 Suomi-sarjajoukkue Hermeksen mukana sekä Mestis-joukkue Sapkon mukana. Mitkä asiat vaikuttivat siirtymiseen Jätteihin kaudeksi 2014-15?
Viimeiset vuodet kunnolla pelatessa olivat todella vaikeita jatkuvien loukkaantumisien ja leikkausten takia, ja 2013-2014 kauden jälkeen lopullisesti tuntui, että se maailma on nähty ja on aika mennä eteenpäin. Ideana oli kuitenkin harrastusmielessä vielä jatkaa pelailua ja Giants oli helppo valinta tuttujen pelaajien ja sopivan rennon meiningin takia.

Pelit lähtivät jäteissä rullaamaan joukkueella erittäin hyvin ja saittekin Ensimmäisen kauden jälkeen juhlia nousua III-divisioonasta ylempään sarjaan eli II-divisioonaan – saiko tällainen nousu noinkin kokenutta sotaratsua juhlatuulelle?
Edellisen kerran olin voittanut jääkiekossa jotain E-junioreissa, kun voitimme Kiekkoreipas Chicagon kanssa Jyväskylän hippo-turnauksen, joten olihan se itsellekin todella hieno hetki. Erityisesti se tapa millä nousu ratkesi viimeisessä ottelussa täpötäydessä Hämeenkyrön ladossa.

Jääkiekkoilijat osaavat tunnetusti juhlia, voitko kertoa hieman nousujuhlista ?
Nousujuhlat järjestettiin Jänispihan festivaalialueella ja väkimäärästä päätellen juhliin oli liittynyt kaikki Giants-fanit ympäri Päijät-Hämettä. Oli paikallinen Dj soittamassa ja juomaa riitti, niin ei ollut kyllä valittamista. Harmillisesti nousu varmistui lauantaina, joten juhlat joutui jättämään yhden päivän mittaisiksi. Tosin noususta hullaantunut J-P Peltonen käytti kesälomansa ja lähti yksin Pattayalle juhlimaan sarjanousua neljäksi viikoksi, mutta se on sitten jo eri tarina.

Paljon on kuultu erilaisia tarinoita ja huhuja sinusta. Kerro nyt minkälainen joukkuepelaaja on Iiro Sopanen?
Pyyteetön ja aina joukkueen edun oman edun edellä laittava. Omilla pisteillä ei väliä, kunhan joukkue voittaa. Lisäksi todella kannustava erityisesti ketjukavereita ja tiettyjä puolustajia kohtaan. Myös maalivahtien tsemppaaminen helppojen maalien jälkeen on itselle tärkeää, mies nauraa.

Parhaimmat muistosi Jättivuosista?
Ehdottomasti sarjanousu. Oli myös hieno kauden ajan päästä seuraamaan Japin paluuta normaalin elämän pariin.

Sinun mielestäsi Top- 3 Giants pelurit.
J-P Peltonen
. Mies täytti hiljattain kunnioitettavat 46- vuotta, mutta jopa sen huomioon ottaen hämmästyttävän huonosti pysyy enää nuorempien mukana. Täksi kaudeksi tajusi onneksi siirtyä Akatemian puolelle. Tämä kausi ei kuitenkaan kuulemma alkanut kovin ruusuisesti ensmmäisessä pelissä JP.n perseen repeäminen ja 6 kuukauden sairaslomaan johtanut kiritaistelu Nastolan raketin Sami ”Hossa” Hannulan kanssa on ehdolla Urheilugaalan vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.
Facebookin perusteella miehen kuntoutus on kuitenkin lähtenyt hyvällä tavalla liikkeelle ja olen pomminvarma, että J-P selättää loukkaantumisensa ja palaa kentille entistä hitaampana ensi syksynä.
Kaikille nuorille puolustajan aluille vinkkinä, että kannattaa mennä ensi kaudella seuraamaan oikeaoppista lämäriränniä ja alibipuolustamista, vielä kun Hollolan kiekkoikonin ura jatkuu. Tosin J-P:n tuntien ”one more year” tullaan kuulemaan vielä useamman kerran, ja onhan se pakko myöntää, että ilman J-P:tä Hollolan kiekkoilusta puuttuisi se ”jokin”.

Miikka Sireni. Heti Kammosen (Jan-Erik) jälkeen epäsopivin ihminen kapteenin paikalle, mutta onhan näitä epäonnistuneita johtajavalintoja nähty ihan valtiotasollakin, joten kyllähän se Giantsissakin menee. Pelaajana kuitenkin aivan ylivoimainen niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Omasi vielä muutama vuosi takaperin todistetusti maailman kovimman lämärin, mutta sen taso on laskenut samaa tasoa kuin toimitusjohtaja Sirenin elintaso on noussut. Kesäisin ajelee kevytmoottoripyörällään Mitolla ja talvisin menee lintassa amisbemarillaan. Hieno mies ja hyvä ystävä.

Patrik ”Pamppu” Ruponen. Noussut kahden ja puolen kauden aikana kulttipelaajan maineeseen Hollolan kiekkopyhätössä. Ei pelkää ketään – eikä mitään ja jättää itsestään aina 110% kentälle. Ainoa pelaaja kenen en ole ikinä kuullut valittavan mistään. Giants- uran jatkon suurena uhkana on Ruposen lupaavasti alkanut työura, joka ennemmin tai myöhemmin tulee lopullisesti viemään herran mukanaan. Vähäisellä vapaa-ajallaan Patrik on tunnettu somettaja, ja hänen tasa-arvoisen avioliittolain puolesta kantaa ottava meemi valittiinkin SomeAwardseissa vuoden 2015 ”someilmiöksi”. Myös intohimoinen lintuharrastaja, josta seurauksena matkaan on tarttunut ”lokki” lempinimi. Kaiken kaikkiaan hieno mies ja toivottavasti fanit tarjoavat tälle vaatimattomalle herrasmiehelle ison bissen, jos baarissa häneen törmäävät.

Pelaajat kysyvät


Onko totta, että jääkiekkouran jälkeinen ammatinvalinta on ollut jo pitkään niin selvää, että tuomarin peruukin kasvattaminen jarrutti jopa kiekkouraa?
Pitää paikkansa. Olin telkkarista nähnyt, että tuomareilla on oltava tyylikäs pitkä kiharatukka, joten luonnollisesti aloin sitä itsekin kasvattamaan. Vasta myöhemmällä iällä tajusin, että ne on peruukkeja ja, että niitä käytetään vain briteissä. Valaistumisen jälkeen painoa lähti tukan myötä 2kg ja jalka alkoi liikkua ennennäkemättömällä tavalla. Sitten hajosikin paikat.

Huhut kertovat, että olit koko Giants aikasi Soturi- Kammosen taustatukena ja periaatteessa ”kakkosmiehenä” johtavassa kentässä, pitääkö tämä paikkaansa ja mitä kerrottavaa sinulla on tästä asiasta?
Pitää täysin paikkansa. Kammosen kanssa pelaaminen on siunaus ja kirous samassa paketissa. Siunaus siinä mielessä, että pisteitä tulee Kammosen siivellä puolivahingossa menemällä takatolpalle ja pitämällä lavan jäässä. Kirous taas siinä mielessä, että ainoa Kammosen egoa isompi asia on Kammosen kontti. Toisin sanoen hänen egoaan täytyy ruokkia jatkuvilla kehuilla ja palvonnalla.
Viime kaudella egoistisuus alkoi mennä niin pitkälle, että vanha lempinimi Soturi ei enää kelvannut, vaan hän alkoi viikoittain keksiä itselleen lempinimiä joilla sitten muiden täytyi valmennusta myöten häntä kutsua: Emperor, The Great One, The Only One, El mágico, Jappo the Hutt… lista on loputon. Kaikista oikuista huolimatta täytyy olla kiitollinen, että Kammonen jaksoi mua roikottaa kentässään kahden kauden ajan, ilman häntä palo kiekkoiluun ei ehkä olisikaan sammunut, eikä olisi tullut lähdettyä Helsinkiin opiskelemaan.

Jääkiekko urallasi sinulla oli todella laaja fanipohja, ilmeisesti se on sitä vieläkin. Huhujen mukaan Helsingin kirkkaat valot ja opiskelijajuhlat ovat vieneet sinua mukanaan niin missä olisi suurin todennäköisyys törmätä mieheen.
Joo pitää paikkansa, että yllättävän laaja fanipohja löytyy edelleenkin ja harva se päivää joutuu nimikirjoituksia antamaan ja yhteiskuvia ottamaan Helsingin kaduilla ja yliopistolla. Todella paha sanoa yhtä tiettyä baaria, joten ehkä sitä eniten tulee kuitenkin oltua kansalliskirjastossa lukemassa.

Kolme asiaa joita ikävöit Giants-ajoista? Jatkokysymys: onko totta, että olet yrittänyt paikata näitä asioita runsaalla alkoholin käytöllä ja naisten vaatteisiin pukeutumalla?

  1. Pukukoppielämä
  2. Ranta-Ahon musiikki.
  3. Viikottaiset taktiikkapalaverit ”montussa”

Totta on, että kapteeni Sireni yritti ehdottaa juurikin kyseisiä keinoja ikävän turruttamiseen. Kuulemma itse käyttää niitä menestyksekkäästi syksystä kevääseen paikkaamaan prätkä- ja tenniskelien puuttumista. Kuuleman mukaan Sireni on saanut puhuttua myös J-P Peltosen koittamaan kyseistä metodia kuntoutuksen ajaksi. Pakko myöntää, että omaan korvaan kuulostaa hieman erikoiselta, mutta jokainen tyylillään.